Oppeja rekrytoivalle työnantajalle

| touko 27, 2018 | Ura | 0 Kommenttia

Oppeja rekrytoivalle työnantajalle

Saanko kertoa sinulle tarinan? Kyseessä ei ole fiktiivinen kertomus, sillä seuraava kohtaaminen on tapahtunut tosielämässä oikeiden ihmisten välillä.

Ystäväni oli viime viikolla työhaastattelussa. Hän on alansa kokenut huippuammattilainen ja toiminut johtajapositioissa vuosien ajan. Haettava työnkuva oli ystävälleni täydellinen ja yritys mielenkiintoinen. Hän oli seurannut yrityksen viestintää sosiaalisissa medioissa pidemmän aikaa ja oli kuullut siitä myös hyvää tuttavaltaan.

Ystäväni lähetti hakemuksensa ja ansioluettelonsa yritykseen, sekä kirjoitti visionsa siitä, miten hänen mielestään kyseessä oleva työ tulisi hoitaa. Hän käytti asian pohtimiseen ja hakemuksen tekemiseen aikaa monta tuntia.

Kuinka ollakaan heti seuraavana päivänä hän saa puhelun yrityksestä ja hänet kutsutaan haastatteluun. Ystäväni oli iloinen ja innoissaan. Yrityksen HR-henkilö kertoi, että hän itse ei pysty pitämään haastattelua. Haastattelemaan ei myöskään pääse rekryn avannut esimies, joten sen pitää yrityksen jokapaikan höylä, sillä rekrytoinnissa halutaan edetä mahdollisimman nopeasti.

Ennen haastatteluun menoa ystäväni valmistautuu huolellisesti tapaamiseen. Hän miettii omia vahvuuksiaan roolissa sekä tutustuu tarkemmin yritykseen ja sen liiketoimintaan. Hän kyselee myös yrityksen rekrytoinneista vastaavalta henkilöltä lisää tietoa positioon liittyen ja saakin nopeasti kattavan vastauksen. Haastatteluun valmistautumiseen ystäväni käyttää jälleen aikaansa useita tunteja.

Työhaastatteluun saapuessaan aulahenkilö tervehtii häntä ystävällisesti hymyillen ja pyytää istumaan sohvalle odottelemaan. Haastattelija tulee noutamaan hänet aulasta, tervehtii ja kättelee. Ennen neuvottelutilaan pääsyä haastattelija on ehtinyt kertoa, että hänellä on kova kiire ja toimitusjohtaja saattaa kutsua hänet toiseen palaveriin kanssaan millä hetkellä hyvänsä.

Neuvotteluhuoneessa haastattelija kertoo, että hänellä ei nyt valitettavasti ole tässä ystäväni hakemusta eikä ansioluetteloa, sillä hän ei päässyt sisään rekrytointijärjestelmään. Seuraavana hän toteaa, että ei kyllä myöskään osaa kertoa tästä avoimena olevasta positiosta mitään.

Haastattelun aikana haastattelijan puhelin on avoimena pöydällä ja hän vilkuilee sitä levottomasti. Hän jatkaa hätäiseen tahtiin kysymystensä esittämistä ja kysyy myös onko ystävälläni lapsia. Ystäväni saa esittää omat kysymyksensä ja haastattelu on ohi. Aikaa kohtaamiseen kului 15 minuuttia. Tämän jälkeen ystäväni hätistetään pöllähtäneenä ulos neuvotteluhuoneesta.

Heti haastattelun jälkeen ystäväni soittaa samalla alalla työskentelevälle miehelleen, mentorilleen sekä parhaalle ystävälleen ja kertoo äimistyneenä tapahtuneesta. Kaikilla soitetuilla henkilöillä on laajat verkostot, eikä ystäväni kertoma jää varmasti pelkästään heidän tietoonsa. Kotiin päästyään hän laittaa viestin yrityksen HR-henkilölle sekä rekrytoinnin käynnistäneelle esimiehelle. Hän kiittää kohteliaasti haastattelusta ja kirjoittaa, että ei koe olevansa hyvä match yrityksen kanssa, eikä enää ole kiinnostunut positiosta.

Mitä mieltä olet kertomastani? Olisiko teillä yrityksenä varaa hoitaa työhaastattelu näin?

Jokainen kohtaaminen on tärkeä

Työnantajakuvan rakentamisen yhteydessä puhutaan hakijan polusta (candidate journey) ja hakijakokemuksesta (candidate experience). Hakijan polku on se matka, jonka osaaja kulkee muuttuessaan yleisöstä työnhakijaksi ja lopulta työntekijäksi. Polun muodostavat kaikki kohtauspisteet (touchpoints) työnhakijan matkalla kohti uutta työpaikkaa. Hakijakokemus puolestaan muodostuu tämän matkan aikana.

Ystäväni hakijapolun alkumatka sujui hienosti. Ennen haastattelua, hän oli kulkenut jo monen kohtaamispisteen kautta ja oli vakuuttunut siitä, että halusi yritykseen töihin. Hän oli jopa saanut tuttavaltaan ensimmäisen käden suosituksen yrityksestä. Vielä ystävällisen aulahenkilön kohtaamisen jälkeen, hän on vakuuttunut yrityksestä. Vasta haastattelijan tapaamisen jälkeen homma alkaa mennä pahasti pieleen.

Koko huolella rakennetun brändin ja yrityksestä saadun mielikuvan romuttamiseen tarvitaan vain yksi huonosti hoidettu kohtaaminen, joka katkaisee matkan, sekä suhteen, hakijan ja yrityksen välillä lopullisesti. Ystäväni ei tule hakemaan yrityksestä toista työpaikkaa, hän ei tulevaisuudessa tule ostamaan heidän palveluitaan, eikä hän tule suosittelemaan yritystä tuttavilleen tai kollegoilleen.

Opit organisaatiolle – älä toimi näin

Mitä työnantaja sitten voi oppia tapahtuneesta?

Älä koskaan pidä haastattelua valmistautumatta. ”Mulla ei kyllä nyt ole sun CV:tä tässä, kun en päässyt meidän rekryjärjestelmään” on lausahdus, jota yksikään haastateltava ei halua kuulla. Ihminen siinä pöydän toisella puolella haluaa kuulla asioita, joista ilmenee, että häntä arvostetaan ja häneen tutustumisen eteen on nähty vaivaa. Haastateltava on käyttänyt paljon aikaansa hakemuksen ja taustatyön tekemiseen sekä valmistautunut tapaamisen huolella. Hänellä on oikeus odottaa samaa myös haastattelijalta.

Älä avaa rekryä, jos et sitä pysty hoitamaan kunnialla alusta loppuun. ”Meillä on tosi kiire. Odotan parhaillaan, että minut kutsutaan toiseen palaveriin.” Kiireisellä olemuksella haastattelussa viestit, että olisit mieluummin jossain muualla ja joku toinen on arvokkaampi kuin parhaillaan tapaamasi henkilö. Henkilö, joka on käyttänyt tunteja arvokasta aikaansa hakemiseen ja haastatteluun valmistautumiseen. Kiireessä ja huolimattomasti hoidettu haastattelu on myrkkyä työnantajakuvallesi sekä antaa yrityksestä amatöörimäisen kuvan.

Älä kysy haastateltavan perhesuhteista tai lapsista. ”Onko sinulla lapsia?” -kysymys on tasa-arvolain vastainen, eikä tieto ole työsuhteen tai siinä onnistumisen kannalta mitenkään tarpeellinen. Kysymys saattaa väärin esitettynä antaa myös ikävän signaalin haastateltavalle siitä, että työnantaja suosii työntekijöitä, joilla ei ole sitoumuksia ja näin ollen voivat joustaa esimerkiksi työajoissa helpommin.

Yritys hyvä – pidä huolta työnhakijoistasi ja maineestasi

Osaajapula on akuutti jo monella alalla Suomessa ja kovien osaajien rekrytointi tulee lähivuosina vaikeutumaan entisestään. Ilman hyvää työnantajamainetta huipputyöntekijöiden houkuttelu ja pitäminen omassa yrityksessä on mahdoton tehtävä. Ilman näitä talentteja yrityksen kilpailukyky laskee ja kassavirta heikkenee. Yksi huonosti hoidettu kohtaaminen voi saada aikaan sen, että menetät samalla potentiaalisen työntekijän, asiakkaan sekä tyytyväisen yrityksesi puolestapuhujan ja suosittelijan.

Kirjoittajasta: Jenni Siikaniva on pitkän linjan viestinnän ja markkinoinnin ammattilainen, joka on viime vuosien aikana perehtynyt erityisesti työnantajamielikuvaan ja sen kehittämiseen organisaatioissa. Jenni lähti alkuvuodesta toteuttamaan omaa unelmaansa ja perusti äitien oman sivuston, Mutsimedian. Mutsimedian missio on tuoda iloa, ideoita ja inspiraatiota äitien elämään. Kunnianhimoinen visio on olla Suomen suurin äitimedia vuoteen 2020 mennessä.