Näyttelijästä rekrytointikonsultiksi – Kirsi Ståhlberg vaihtoi uransa suuntaa

| huhti 20, 2018 | Ura | 0 Kommenttia

Musikaaleissa, teattereissa ja Salatut Elämät-sarjassa näytellyt Kirsi Ståhlberg vaihtoi näyttelijän työn rekrytointikonsultin uraan. Millainen on Kirsin oma urapolku ja miltä tuntuu vaihtaa oman uran suuntaa radikaalisti?

Mikä oli lapsuutesi haaveammatti?

Haaveeni oli jo silloin olla näyttelijä ja laulaja. Halu laulaa ja esiintyä on näkynyt minussa jo pienestä asti ja siihen on myös kannustettu. Jossakin vaiheessa halusin myös olla kampaaja ja sairaanhoitaja, mutta kyllä tanssiminen, näytteleminen ja laulaminen on aina ollut se ykkösjuttu.

Mikä oli ensimmäinen työpaikkasi?

Olin 13- tai 14-vuotias, kun sain ensimmäisen työni. Työskentelin silloin jäätelökioskilla. Olen aina ollut kova tekemään töitä ja oli kiva saada työkokemusta ja omaa taskurahaa niin nuorena.

Mitä olet opiskellut?

Kävin lukion, jonka jälkeen pidin välivuoden näytellen Lappeenrannan kaupunginteatterissa. Sitten jälkeen menin musiikkiteatterikoulu Mustiin Helsinkiin, joka kesti vuoden. Tämän jälkeen pääsin opiskelemaan Lahden ammattikorkeakoulun Musiikki- ja draamainstituuttiin.

Opiskelu oli todella mielenkiintoista ja hauskaa. Meitä oli pieni ja tiivis ryhmä. Siellä pääsi nopeasti viemään opittuja asioita käytäntöön ja pääsin esiintymään Lahden kaupunginteatteriin. Meillä oli harjoittelu kaikille vuosikurssimme oppilaille, eikä aikaisemmalla kokemuksella ollut väliä.

Miten päädyit näyttelijäksi Salatut elämät-sarjaan?

Olin ehtinyt saamaan kokemusta näyttelemisestä jo kahdeksan vuoden ajan ja tein täysipäiväisesti teatteriprojekteja. Salkkareihin päädyin sattuman kautta. Kävin erään elokuvan koekuvauksissa vuonna 2007 ja siellä oli kuvaamassa Salkkareiden silloinen roolittaja. En päässyt elokuvaan, mutta tämä samainen roolittaja kutsui minut Salkkareiden koekuvauksiin. En saanut aluksi sitäkään roolia, mutta muutaman päivän päästä minuun otettiin taas yhteyttä ja pyydettiin uudelleen koekuvauksiin. Lopulta sain roolin ja aloitin Salkkareissa.

Kyseisessä tuotannossa mukana oleminen oli todella opettavaista ja en voisi kuvitella parempaa koulua kameranäyttelemiseen. Asioita piti sisäistää todella nopeasti ja se sopi minulle hyvin. Vuorosanat piti opetella omalla ajalla, koska studiossa kuvattiin todella tiheään tahtiin kohtauksia. Työajat vaihtelivat todella paljon – lyhyin päivä oli reilu tunnin mittainen ja pisimmät 16 tuntisia. Ensimmäiset kolme kuukautta olin mielestäni ihan surkea, enkä pystynyt katsomaan valmiita otoksia yhtään. Ajan kuluessa pääsin sisään roolihahmooni ja homma alkoi sujumaan.

Mitkä ovat näyttelijän työn parhaat puolet? Entä huonoimmat?

Hyvät puolet ovat uusien asioiden oppiminen, itse näytteleminen, laulaminen, tanssiminen ja tietysti esiintyminen. Musikaalit olivat se omin juttu, julkisuus ei. Joskus kun olin väsynyt ja nälkäinen, turhautti, kun tuntemattomat tulivat kyselemään, mitä Paula Sieviselle kuuluu. Pyrin toki olemaan aina ystävällinen.

Musikaaleissa näytellessäni huonoin puoli oli se, että silloin tehdään usein kuusipäiväistä työviikkoa ja olin illat ja viikonloput töissä. Palkka on teattereissa myös aika huono, kun ottaa huomioon tosiaan kuusipäiväset työviikot, ilta- ja viikonlopputyön.

Mikä sai sinut harkitsemaan alan vaihtoa?

Roolihahmoni kirjoitettiin ulos ja lopetin Salatuissa elämissä vuonna 2013, mutta roolihahmoni näkyi Salkkareissa viimeisen kerran vuonna 2014. Jatkoin sen jälkeen freelancerina täysipäiväisesti näyttelijän töitä ja oma toiminimi minulla on ollut vuodesta 2011. Näyttelin kesäteattereissa, muissa pienemmissä produktioissa, tein juontamista ja duppaamista sekä muita äänitöitä.

Tultuani äidiksi, rupesin kuitenkin miettimään, haluanko aina olla illat ja viikonloput töissä. Koin myös, että se on aikamoinen uhraus puolisoltakin, jos vetovastuu arjen pyörittämisestä on pääosin toisella. En itse halunnut sitä, joten aloin miettimään muita vaihtoehtoja.

Miten päädyit juuri HR-alalle?

Sattumalta. Mietin ensin, mikä olisi työ, jota voisin tehdä 8-16 ja jossa pääsisin hyödyntämään omia vahvuuksiani. Totesin, että esiintyminen ja ihmissuhdetaitoni olisivat hyödyksi asiakaspalvelutyössä ja päätin hakea Aalto henkilöstöpalvelun kautta erääseen yritykseen asiakaspalvelijaksi. Pääsin työhaastatteluun ja minua haastatellut henkilö totesi pian, että sopisin hakemani työn lisäksi myös suoraan heille todella hyvin. Hän myös kysyi, saisiko laittaa asiasta viestiä pomolleen. Se sopi minulle ja pian sieltä kutsuttiin minut uuteen työhaastatteluun.

Parin viikon kuluttua sainkin tietää pääseväni Aalto Henkilöstöpalveluihin rekrytointikonsultiksi. Tykkäsin työstäni todella paljon. Pääsin tutustumaan uusiin ihmisiin ja auttamaan heitä saamaan työpaikan tai pääsemään eteenpäin urallaan. Koin myös omasta osaamisestani olevan paljon hyötyä kyseisessä työssä.

Muutaman kuukauden kuluttua nykyinen työnantajani Sharper lähestyi minua ja pyysi tapaamiseen ajatuksena tavata minut ja tutkailla, sopisinko heidän tiimiinsä. Aluksi en mennyt, koska olin juuri aloittanut Aalto henkilöstöpalveluissa silloisessa työssäni ja minulla oli edelleen koeaikakin päällä. Sharperista kuitenkin otettiin minuun uudestaan yhteyttä ja viimein menin tapaamaan heitä.

Se miksi osaltaan menin haastatteluun, oli se, että totesin uuden työpaikan myötä työmatkani lyhentyvän paljonkin. Haastattelussa huomasin, että työmatkani lyhenisi aika paljon, jos vaihtaisin työpaikkaa ja pääsisin tekemään eri tehtäviä monipuolisemmin. Kun lopulta minulle paikkaa tarjottiin, päätin ottaa sen vastaan ja olen ollut valintaani tyytyväinen, vaikka edellinen työpaikkani oli myös todella mukava. Pidän kuitenkin lyhyttä työmatkaa todella suuressa arvossa, sillä se lyhentää lapseni päiväkotipäivää reilusti ja helpottaa arkeamme.

Sujuiko alanvaihto helposti? Millaisia haasteita kohtasit?

Kaikki on sujunut hyvin. Toki on tullut turhautumisen hetkiä, jos uudessa työssäni en ole osannut jotakin. Ne tunteet kuitenkin kuuluvat mielestäni asiaan. Menee yleensä muutama kuukausi, että pääsee uuteen työhön kunnolla sisään. Eniten merkitseekin mielestäni asenne ja halu oppia. Itse koen kehittyneeni eniten tietoteknisissä asioissa ja toimiala tietämyksessäni.

Miltä uusi työ on tuntunut ja mitä tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on?

Uusi työni on todella kivaa ja antoisaa. Erityisempiä tulevaisuuden suunnitelmia ei toistaiseksi ole. Olen vasta vähän aikaa ollut Sharperilla ja nyt olisi vain tarkoitus kehittyä tässä nykyisessä hommassa. Tykkään siis tämän hetkisestä tilanteestani todella paljon. Näyttelemisen olen pitänyt ja haluan edelleen pitää vahvana harrastuksena tässä sivussa ja tehdä satunnaisesti keikkaakin.

Mitä neuvoja antaisit henkilölle, joka haaveilee alanvaihdosta?

Go for it! Jos on sellainen tilanne, että on enemmän uuteen työntäviä asioita, ala kartoittamaan vaihtoehtoja. Älä tee äkkinäisiä päätöksiä, vaan mieti rauhassa, mitä kautta voit saavuttaa toivomasi. Pitää tietää mihin olet menossa tai ainakin olla jokin suunta. Oman uran suunnittelu on helpompaa, kun kartoitat haluamasi työn ominaisuuksia; haluatko työskennellä osana tiimiä vai yksin, paljonko haluaisit saada palkkaa jne. Tämän jälkeen lähde miettimään, mitkä yritykset ja työtehtävät voisivat olla sinua varten. Kokeile rohkeasti uutta, kaikella on tarkoituksensa!