Kuinka palautua työstressistä vapaa-ajalla?

| huhti 9, 2018 | Ura | 0 Kommenttia

Työstressi ja turhan hektinen elämä ovat vitsauksia, joista nykypäivänä kärsii harmillisen moni. Vaikka työ olisi kiehtovaa ja motivaatio huipussaan, jatkuva kiire ja kasaantuva stressi tunnetusti altistavat monille fyysisille ja psyykkisille vaivoille. Pitkään jatkunut stressitila voi johtaa työuupumukseen ja pahimmillaan jopa työkyvyttömyyteen. Niinpä onnistunut työstä palautuminen on todella tärkeää hyvinvoinnin kannalta. Lisäksi se tutkitusti edistää työssä suoriutumista sekä pitää yllä motivaatiota ja innostusta työssä.

Palautuminen ei ole pelkkää akuutin stressin hoitoa vaan myös jaksamisongelmien ennaltaehkäisyä ja voimavarojen keräämistä. Myös innostuneen työntekijän siis kannattaa välillä irtaantua töistä ja keskittyä johonkin aivan muuhun, kuten ihmissuhteisiin tai harrastuksiin.

Tutkimusten mukaan palautumisen kannalta keskeisintä ovat psykologiset kokemukset – ei niinkään se, mitä ihminen vapaa-ajallaan tarkalleen ottaen tekee. Työasioista irrottautuminen ja rentoutuminen ovat tärkeitä palautumiskokemuksia, mutta toisaalta palautuminen ei välttämättä ole pelkkää työasioiden karttelua ja löysäilyä: itse asiassa se voi olla hyvinkin aktiivista uusien asioiden ja taitojen opettelua, tai esimerkiksi toisten auttamista vapaaehtoistyössä. Uusimmissa tutkimuksissa on todettu, että myös merkityksellisyyden ja yhteenkuuluvuuden kokemukset vapaa-ajalla edistävät työstä palautumista.

Tärkeintä palautumisessa onkin löytää itselle sopiva tyyli ja löytää mielekästä, työstä irrottavaa tekemistä vapaa-ajalla. Jokaisella meistä on omat kiinnostuksenkohteemme tai harrastuksemme, jotka juuri meitä auttavat palautumaan: joku tuulettaa ajatuksiaan vauhdikkaalla juoksulenkillä, joku rentoutuu parhaiten viihdyttävän tv-sarjan parissa, joku taas vastapainoksi työlleen soittaa bändissä tai esiintyy harrastelijateatterissa.

Muistilista työstressistä palautumiseen:

1. Irrottaudu työstäsi! Muista ainakin silloin tällöin irtaantua työstäsi paitsi fyysisesti, myös psyykkisesti: tee jotain, mikä täyttää mielesi aivan muilla asioilla. Ehkä se tarkoittaa hauskanpitoa ystävien kanssa, ehkä elokuvissa käymistä, ehkä luonnossa lenkkeilyä – etsi itsellesi parhaiten sopiva tapa.

2. Muista huilata! Stressaantuneena (vastaavasti myös erityisen innostuneena) keho ja mieli käyvät ylikierroksilla, mitä on hyvä tasoittaa vapaa-ajalla stressin kasaantumisen välttämiseksi. Vaikka saatat tuntea kiusausta jatkuvaan touhuamiseen, muista myös, että toisinaan sohvalla makaaminen ja tv-sarjojen ahmiminen voivat olla juuri sitä, mitä kehosi ja mielesi tarvitsevat.

3. Järjestä omaa aikaa! Huolehdi siitä, että sinulla on joka viikko edes vähän aikaa, jonka voit käyttää juuri niin kuin itse haluat. Pelkistä kotitöistä ja sovituista menoista täyttyvä vapaa-aika ei välttämättä pitemmän päälle tunnu riittävän palauttavalta ja mielekkäältä. Mahdollisuudet oman ajan järjestämiseen riippuvat tietysti paljon perhetilanteesta: jos aidosti omaa aikaa on vaikea saada, voi esimerkiksi miettiä, mitä virkistävää ja vähän erilaista tekemistä lasten kanssa voisi keksiä tavallisen arjen keskelle.

4. Opettele uutta ja haasta itseäsi! Tutkimusten mukaan itsensä toteuttaminen ja kyvykkyyden kokemus ovat ihmisten psykologisia perustarpeita, joita moni onneksi pääseekin toteuttamaan myös työssään. Uuden oppiminen vapaa-ajalla voi kuitenkin olla leikkimielisempää, hulluttelevampaa ja kokeilevampaa – sekä tietysti mahdollisuus toteuttaa sellaisia puolia itsessään, jotka työssä jäävät vähemmälle huomiolle.

Jos esimerkiksi koet, ettei luovuutesi pääse kukkimaan työssäsi, voit toteuttaa sitä vaikkapa kuvataide- tai musiikkiharrastuksen parissa. Toisaalta vapaa-ajalla opitut tiedot ja taidot voivat parhaimmillaan tarjota uusia näkökulmia, joita hyödyntää myös työssä.

5. Mikä on sinulle elämässä tärkeää? Anna arvojesi ohjata vapaa-aikaasi! Omien arvojen kirkastaminen ja niiden mukaan eläminen vahvistavat hyvinvointia ja tunnetta elämän merkityksellisyydestä.
Huolehdi ihmissuhteista! Vaali yhteyttä sinulle läheisiin ihmisiin, auta muita ja hankkiudu osaksi kiinnostavaa ja samanhenkistä porukkaa vaikkapa harrastusten parissa.

Ja lopuksi eräs olennainen juttu, joka mielestäni olisi syytä mainita jokaisen vinkkilistan lopuksi: muista armollisuus itseäsi kohtaan – ethän tee vapaa-ajasta palautumisesta ja vapaa-ajasta ryppyotsaista suorittamista! Joskus työkuormituksesta palauttavat parhaiten aivan pienet ja arkiset asiat, kuten typerän läpän heittäminen puolison kanssa, lyhyt koiranulkoilutuslenkki tai lukuhetki sängyssä ennen nukkumaanmenoa.

Anniina Virtanen on psykologi, joka toimii väitöskirjatutkijana Tampereen yliopistossa työhyvinvoinnin tutkimuksen parissa. Kiinnostuksenkohteet pursuilevat psykologian lisäksi myös taiteiden, filosofian ja historian puolelle. Anniina on kiinnostunut myös tiedeviestinnästä ja kirjoittaa mielen hyvinvointia käsittelevää Mielen maisemia -blogia